Kajaanin Kirkkokuoro – Tule rohkeasti mukaan laulamaan!: marraskuuta 2025

JUHLAPUHE KIRKKOKUORON 70- VUOTISJUHLISSA LINNANTAUKSEN KIRKOSSA 16.11.2025

14.9.1955 Kajaanin rukoushuoneessa kokoontui lähes 50 seurakuntalaista perustamaan kirkkokuoroa.

Elettiin sodan jälkeistä Suomen uudelleen rakentamisen ja kehittämisen aikaa, jolloin alettiin muotoilla seurakuntien uutta toimintakulttuuria leirikeskuksineen ja myös nuorille suuntautuvine työmuotoineen.

Takana olivat raskaat sotavuodet, joista oli Taivaan isään turvautuen selvitty ja selkeänä seurakunnissa oli työnäky siitä, että kaikkia, myös maallikoita tarvitaan Jumalan valtakunnan työssä.

Kuoron perustamiskokouksessa pastori Suikkari puhui kirkkokuoron tehtävästä seurakunnan palvelijana ja Erkki Tuomi, kirkkokuoron ensimmäinen kanttori totesi: Musiikissa asuu Jumala. Jo Luther oli vakuuttunut siitä, että soitto ja laulu on Jumalan meille antama ihmeellinen lahja, jonka välityksellä voidaan ehkä parhaiten julistaa sanomaa Jumalasta ja pelastuksesta.

Tätä tapahtumaa me Kajaanin nykyiset kirkkokuorolaiset juhlimme. Vietämme kuoromme 70-vuotisjuhlaa.

Hyvin paljon erilaista toimintaa on sisältynyt näihin 70 toimintavuoteen.

Kirkkokuoron päätehtävä on aina ollut seurakunnan messuissa laulaminen ja vuosittain näitä messulaulamisia tulee ainakin kerran kuukaudessa.

Kuoron ohjelmiston on muodostanut kirkkovuoden mukaan elävä jumalanpalvelusmusiikki. Psalmit, liturginen musiikki sekä jumalanpalveluksen aiheeseen liittyvä musiikki kuuluvat ohjelmistoomme.

Kun on vietetty vuosijuhlia, kuorossa on harjoiteltu myös suurempia esityskokonaisuuksia: Kuoro on laulanut esimerkiksi Schubertin saksalaisen messun, Lasse Heikkilän Suomalaisen messun, Weisuumessun Ukko Paavon hengessä ja Pekka Simojoen messulauluja.

Kuorolaisten määrä on vakiintunut vuosien mittaan noin 50 laulajaan ja kuoroa ovat johtaneet kanttorit Erkki Tuomi, Risto Ainali, Lauri Rajaniemi, Päivi Rimpiläinen, Olli Kinnunen ja nykyinen musiikillinen johtajamme Juha Mikkonen.

Jokaisen kanttorin aikana on ollut omia uusia ajan haasteita ja mieleen jääviä painotuksia. Erkki Tuomen ajoilta kirkkokuoron ohjelmistoon on jäänyt monia hänen säveltämiään lauluja kuten tämän tilaisuuden alussa kuultu laulu Hiljennä Oi Herra.

Risto Ainalin aikaan alettiin tehdä yhteisiä matkoja kotimaassa ja matkat suuntautuivat myös ulkomaille aina Israeliin saakka. Ainalin johtamana laulettiin kuoron 20 vuotisjuhlassa tässä tilaisuudessa kuultu laulu Ahti Sonnisen säveltämä Ylistäkää.

Vuonna 1977 kuoro sai uuden johtajan, kun Lauri Rajaniemi otti vastaan Kajaanin seurakunnan kanttorin viran. Rajaniemen aikaan otettiin säännölliseen käyttöön kärsimysvesper ja adventtivesper Madetojan ja Maasalon säveltäminä. Kuoron harjoituksiin tulivat myös Siionin virret ja muiden herätysliikkeiden laulut. Jumalanpalveluselämän uudistaminen vaikutti siihen, että kuoron ohjelmistosta harvenivat perinteiset kuorolaulut ja tilalle tulivat psalmit johdantovuorolauluina, vuorovirret sekä esirukous- ja ehtoollislaulut. Uutena ohjelmistoon otettiin myös Taize- yhteisön hiljaisuuden lauluja. Lauri Rajaniemeä muistelimme tässä juhlassa laulamalla hänen sovittamansa laulun Mittaamaton rakkaus.

Vuonna 1998 Päivi Rimpiläinen alkoi johtaa kuoroa. Päivin ajalta muistamme vuonna 2005 kuoron 50-vuotisjuhlakonsertin, jonka lauluja äänitettiin Valon Kappelissa. Syntyi CD nimeltä Mittaamaton rakkaus. Lämpimäksi muistoksi tuli myös kuoron 55 vuotisjuhlaan valmistettu Lasse Heikkilän Suomalainen messu, jota laulettiin monta kertaa myös seuraavina vuosina. Päivin ajoilta olemme säilyttäneet ohjelmistossamme Siionin kanteleen laulun Ikirikkauteni, jonka pian kuulemme kuoromme esittämänä.

Päivin jäätyä eläkkeelle vuonna 2020 oli Olli Kinnusen vuoro tulla kuoron johtajaksi ja aloitimme Pekka Simojoen laulujen opiskelun. Simojoen laulujen rytmiikkaan tottuminen vaati kuorolaisilta uuden oppimiskykyä ja Olli-kanttorilta monta, monta hikistä opetustuokiota. Lisäksi koronavirus keskeytti kuoroharjoitukset ja oli kehiteltävä uusia harjoitusmuotoja. Opettelimme kuorostemmoja virtuaalisesti netin välityksellä ja teimme myös virtuaalikuoroesityksen Pekka Simojoen laulusta Katson sinun kättesi töitä. Kukin kuorolainen lauloi oman stemmansa äänitteeksi ja kuoron johtaja kokosi yksittäiset äänet yhdeksi kuoroksi. Ollin aikana teimme myös musiikkitervehdys-videoita You tubeen Simojen lauluista esim. laulusta Pyhän kosketus, jonka pian kuulemme kuoron Live-esityksenä tässä tilaisuudessa.

Syyskauden alettua vuonna 2022 kuoroamme alkoi johtaa Juha Mikkonen ja kuoro profiloitui erityisesti seniori-ikäisten laulajien kuoroksi. Kuoroharjoitusten pitopaikka oli vaihtunut jo Korona-aikana keskusseurakuntakodilta Linnantauksen kirkkoon ja uutena toimintamuotona kuoro alkoi järjestää Kauneimpien joululaulujen yhteislaulutilaisuutta, jonka yhteydessä tarjotaan joulupuuro.

Juhan aikana olemme saaneet laulaa erityisesti hänen säveltämiään ja sovittamiaan lauluja. Tänä päivänä olemme kuulleet Juhan tuotantoa messussamme, jonka kuorolauluosuudet olivat Juhan tekemiä.

Kuorolaiset tekevät yhdessä paljon muutakin kuin harjoittelevat ja laulavat kirkossa.

Hyvän kuvan kuoron monipuolisista tapahtumista saa, kun selailee kuoron historiateoksia, Hannu Väisäsen kokoamaa kuoron historiaa vuosilta 1955-2005 ja Helena Pitkäsen kuvateosta vuosilta 2005–2015 sekä uudemmasta toiminnasta kertovaa Helenan ja minun kokoamaa kuvateoksesta Kirkkokuoro vuosina 2015-2025.

Perinteisiä tapahtumia kuorolla ovat olleet erilaiset yhteislaulutilaisuudet, laitosvierailut ja yhteistyössä lähetyksen kanssa myyjäisten järjestäminen.

Kuoro on Suomen kirkkomusiikkiliiton jäsen ja kuuluu Kainuun kirkkomusiikkipiiriin. Osallistumme piirin järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja määrävuosin järjestettäviin Kirkon musiikkijuhliin. On hienoa harjoitella musiikkiteoksia näitä juhlia varten ja laulaa yhdessä monituhatpäisessä laulajajoukossa. Kirkon musiikkijuhlamatkojen lisäksi vuosien varrella on tehty lukuisia virkistysmatkoja niin Suomessa kuin ulkomailla.

Koko kuoron toiminnan ajan kuoro on muodostanut ikään kuin ison perheen. Kuorossa on solmittu tärkeitä ihmissuhteita ja kuoroystävät ovat olleet mukana elämän iloissa ja suruissa. Kuorossa on vietetty pikkujouluja, merkkipäiviä, on juhlittu häitä ja myös saateltu iäisyysmatkalle kuoroystäviä, joita lämmöllä muistelemme.

Olemme myös ottaneet tavoitteeksemme liikkua ulos kirkosta ja seurakuntakeskuksen turvallisten seinien sisältä niin kuin piispamme Jari Jolkkonen erään piispantarkastuksen yhteydessä kehotti. Tänä juhlavuonna olemme mm. järjestäneet suvivirren sunnuntain yhteislaulutilaisuuden Paltaniemellä ja tehneet virsivaelluksen Suomalaisen luonnon päivänä kaupunginlammen maastossa. Meillä on myös oma blogi sosiaalisen median tiedotusta varten.

Huumori, ilo ja nauru ovat aina kuuluneet osana kirkkokuoron elämään. Se on myös nykyisen johtajamme hyvä keino saada meidät ikääntyneemmätkin laulajat oppimaan uutta. Kun juhlimme Juhan merkkipäivää runoilimme hänelle:

Halki elinpäiviemme persoonamme rakentuu, kokemusten, saavutusten jälki meihin painautuu. Musisoinnin ohella Juhalla on hallussa huumori ja sanankäänteet, meille niistä naurun väänteet.

Kajaanin kirkkokuoro on tällä hetkellä yksi suomen suurimmista kirkkokuoroista ja sen elinvoima perustuu erittäin ammattitaitoiseen johtajaan mutta myös sitoutuneisiin kuorolaisiin. Sitoutumista lisää sekin, että kuoro on tarjonnut erilaisille ihmisille useita toiminnan mahdollisuuksia. Vuosittain valitaan johtokunta, kuoron rahastonhoitaja, isäntä, emännät, nuotistonhoitajat, ääntenvalvojat ja tilintarkistajat.

Vuosien varrella monet kuorolaisistamme ovat ottaneet vastuuta näiden tehtävien hoitamisesta ja haluankin nyt kiittää kuoron puheenjohtajana kaikkia teitä, jotka olette omalta osaltanne mahdollistaneet kuoron hyvän toimintakulttuurin ja ilmapiirin.

Olemme halunneet tässä 70-vuotisjuhlassa palauttaa mieliimme kuoron historiaa ja entisiä vuosikymmeniä.

Kuoromme syntymäaikana, sotien jälkeen 50-luvulla ei varmaankaan aina ollut helppoa uskoa Jumalaan ja tulevaisuuteen. Kuitenkin monet tuon ajan ihmiset, isät ja äidit kääntyivät rukouksissa Jumalan puoleen ja rakensivat meille perustan, ne elämisen puitteet, joista meidän on ollut hyvä ponnistaa eteenpäin.

Nyt on meidän vuoromme tehdä samoin kuin sodan jälkeinen sukupolvi teki. Tehtävämme on välittää isiemme usko lapsillemme ja lastemme lapsille ja tänä päivänä myös yhä enemmän niille, jotka eivät ole sitä omilta vanhemmiltaan kuulleet.

Me kuorolaiset olemme etuoikeutettua väkeä, kun saamme laulaa yhdessä virsiä ja hengellisiä lauluja. Näin sanovat monet meistä kuorolaisista. Kuoroharjoitusten jälkeen harjoittelemamme laulut jäävät soimaan mieleen viikon varrelle ja laulujen sanat antavat voimaa arkipäivän välillä niin raskaiden töiden ja tilanteiden keskellä.

Aloitin puheeni Erkki Tuomen ajatuksella siitä, miten musiikin välityksellä ehkä parhaiten voidaan julistaa sanomaa Jumalasta ja pelastuksesta. Meillä kuorolaisilla on siis tärkeä oma palvelutehtävä seurakunnassa ja meillä on myös rajattomasti mahdollisuuksia miettiä uusia luovia tapoja tuoda hyvä uskon sanoma esille omana aikanamme.

Aikana, joka on monella tavalla haastava, koska kristilliset perinteet eivät enää näy suomalaisten elämässä samalla tavalla kuin ennen ja uudet moniarvoisuutta vaativat globaalit tuulet puhaltelevat kansankirkkomme suuntaan.

Yksi kuoromme perinteitä on viettää pikkujoulu itsenäisyyspäivän aikoihin. Itsenäisyyspäivään liittyy Suomen symboli – siniristi-lippu.

Risti muistuttaa meitä siitä, mikä kristinuskossa on tärkeää. Jeesuksen risti ja armo. Vaikka ajat muuttuvat, tämä on se sanoma, jota oman aikammekin ihminen kaiken suorittamisen ja pärjäämisen paineessa kaipaa.

Yrittämisestämme huolimatta me koemme usein epäonnistuvamme. Me tarvitsemme anteeksiantoa ja uudelleen alkamisen mahdollisuutta. Jumala antaa meille uuden alun, rakastaa meitä virheistämme huolimatta ja siunaa meitä hyvyydellään.

Kajaanin kirkkokuoro on itsenäinen rekisteröity yhdistys, mutta ennen kaikkea me olemme osa Kajaanin seurakuntaa. Kiitämme seurakuntaa tuesta ja hyvistä toimintamahdollisuuksista, joiden puitteissa meidän on turvallista toimia. Haluan kuitenkin muistuttaa meitä kuorolaisia, että juuri me muodostamme kirkon ja siksi luen lopuksi muutaman ajatuksen minulle hyvin rakkaaksi tulleesta tekstistä, jonka on kirjoittanut opettajani, jo edesmennyt teologian tohtori Martti Lindqvist.

Kirkon tehtävä on tänään vaalia uskomisen mahdollisuutta ja antaa uskonelämälle rakennuspuita. Kirkon tehtävä on osoittaa ihmiselle mahdollisuus aavistaa jotain Jumalasta ja löytää yhteys hänen kanssaan. Kirkon tehtävä on pitää esillä rakkauden sanomaa elämän paineiden ja vaatimusten keskellä. Kirkko on täällä siksi, että kärsimys voisi muuttua toivoksi ja uuden kasvun mahdollisuudeksi. Kirkon tehtävä on palvella jokaista ihmistä. Sen tehtävä on olla synnyttämässä yhteenkuuluvaisuutta. Erilaisten ihmisten tulisi tuntea olevansa tervetulleita avoimeen ja rehelliseen vuorovaikutuksen, erilaisiin palvelutehtäviin niin että elämä saisi versoa ja kukoistaa kaikessa monimuotoisuudessaan. Tällainen on seurakuntayhteys kaikkialla siellä, missä kristityt elävät todeksi sanoman Kristuksesta ja armosta.

Uskon, että nämä ajatukset kiteytyvät hyvin Päivi Rimpiläisen aikaan oppimassamme laulussa ikirikkaus, jona kuulemme seuraavaksi ja sitten on vielä vuorossa lupaamani Simojoen laulu: pyhän kosketus

Raija Väyrynen