sunnuntai 3. joulukuuta 2023

Teatteriretkellä

 Kirkkokuorolaiset tekivät teatteriretken Kuopioon 29.11.2023.

Kävimme katsomassa esitystä taiteilija Juho Rissasen elämästä.

Ohessa on kuoron puheenjohtajan Raija Väyrysen kertomia asioita taiteilija Rissassen elämästä ja teatteriesityksestä, joka oli todella hyvä.



Tämän päivän teatteriesitys on nimeltään Maalari ja se kertoo savolaisesta taidemaalarista Paavo Rissasesta, jonka syntymästä tulee tänä vuonna 150 vuotta.

Rissanen on luokiteltu Suomen taiteen kultakauden taidemaalariksi. Taiteen kulta-ajaksi kutsutaan vuosia 1880 - 1910, jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin oma kansallinen ilme ja se nousi myös kansainväliselle tasolle. Kulta-aika sijoittui samaan aikaan sortokausien ja kansallisen heräämisen kanssa. Aikakausi näkyi kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa. Aikakauden keskeisin hahmo oli Akseli Gallen - Kallela ja muita tämän ajan taiteilijoita oli Pekka Halonen, Albert Edelfelt. Jean Sibelius, Eino Leino, Eero Järnefelt, Eliel Saarinen, Helene Schjerfbeck ja Emil Wikström.

Suomen kultakausi näkyi maailmalla erityisesti Pariisin maailmannäyttelyssä, jossa oli esillä suomalaistaiteilijoiden töitä.

Kultakaudella taiteilijat alkoivat kuvat teoksissaan kotimaataan, sen ihmisiä luontoa ja historiaa ja he opettivat ihanteellisestikin suomalaiset huomaamaan oman maansa kauneuden ja erikoislaatuisuuden.

Sitten tarkemmin Juho Rissaseen.

Juho Rissanen syntyi vuonna 1873 Kuopiossa suomenkieliseen työläisperheeseen. Rissanen oli ensimmäisiä suomalaisia taidemaalareita, jonka vanhemmat olivat palvelusväkeä. Tuohon aikaan taiteilijat tulivat yleensä varakkaista säätyläisperheistä. Mutta Rissanen kuvasi teoksissaan erityisesti kansanihmisiä ja näiden työntekoa ja siksi hän erityisen hyvin edustaa kultakauden taideihanteita.

Rissasen vanhemmat olivat kiertelevä työmies Heikki Rissanen ja palvelijana toiminut Agatha Rissanen os. Kärkkäinen, jolla on sukujuuret Kiuruvedellä. Perheellä ei ollut vakinaista asuntoa, vaan he asuivat loisina eri taloissa Kuopiossa ja sen lähiympäristössä. Juho Rissasen ollessa 10-vuotias hänen isänsä eksyi talvella 1884 juopuneena markkinoilta palatessaan jäälle ja paleltui kuoliaaksi.

Tämä tapahtuma varjosti Rissasen elämää ja vuosina 1900 - 1903 hän maalasi useita tähän tapaukseen liittyviä kuvia.

Isän kuoltua Juhosta tuli perheen elättäjä ja hän työskenteli useissa eri töissä mm. juoksupoikana, suutarina, muurarina ja kirjakauppiaana. Vuonna 1888 Juho kävi käsityöläisten sunnuntaikoulua ja oli oppipoikana kuopiolaisen koristemaalari Viktor Bergin maalausverstaassa vuosina 1889-1992. Tässä vaiheessa hän alkoi kiinnostua myös taiteesta ja pääsi aloittamaan Albert Edelfeltin avulla varsinaiset taideopinnot 1890-luvulla Helsingissä ja samaan aikaan myös Turun piirustuskoulussa. vuonna 1897 Rissanen osallistui Suomen taitelijoiden näyttelyyn ja sai apurahan keisarillisesta käteiskassasta, jonka turvin hän opiskeli vuonna 1897-1898 Pietarin taideakatemiassa Ilja Repinin oppilaana. Helsinkiin palattuaan Rissanen jatkoi opiskeluaan Helsingissä ja hän oli mukana Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1900. Samana vuonna hänelle myönnettiin valtion matkastipendi ja hän lähti opintomatkalle Italiaan. Rissanen teki myöhemmin opintomatkoja myös Saksaan ja Ranskaan. Italiassa hän oleskeli useaan otteeseen. 1910-luvulla.

Rissanen muutti pois suomesta vuonna 1918 asuen ensin Tanskassa, ja myöhemmin Ranskassa. Vähän ennen toista maailmansotaa vuonna 1939 Rissanen muutti Floridaan ja asui siellä viimeiset elinvuotensa. Rissasen kuoltua vuonna 1950 hänen tuhkauurnansa toimitettiin Kuopion hautausmaalle.

Meidän teatteriesityksemme kertoo siitä kun jo Italiassa asunut ja kansainvälisiä vaikutteita saanut taiteilija saa tehtäväkseen maalata vuonna 1907 Nilsiän kirkon alttaritaulun. Taiteilijalla on maalauksen teon kanssa ongelmia paikallisen väestön kanssa ja teatteriesityksessä kuvataan Juho Rissasen persoonaa sitä tapaa, miten hänelle oli ominaista suhtautua elämään ja kokea maailmaa. Teatteriesitys on varmaan myös ajan kuva, millaista on ollut tuon ajan pienen pitäjän kyläläisten ja herännäisyyden mielenmaisema.

Kun etsin tietoa Rissasesta, minua itseäni alkoi kiehtoa se, miten Rissanen raskaista lapsuuskokemuksistaan huolimatta jaksoi ponnistaa elämässään eteenpäin ja menestyä ja miten hän pärjäsi hyvin ranskalla, tanskalla, ruotsilla ja venäjällä, joita kaikkia kieliä hän äänsi varmaankin komeasti savolaisittain – vai onko taustalla Savon murteen loistava pohja kansainväliseen viestintään.

Teatteriarvostelussa on annettu näytelmälle loistavia kommentteja.

Esim.  on sanottu:

Erinomainen käsikirjoitus, tosi vaikuttava, upea Juho Rissasta ja körttiläisaikaa avaava teksti, joka on höystetty savolaisuudella ja pienellä mukavalla huumorilla Lavastus on hyvä ja roolisuoritukset loistavat, varsinkin pääosan näyttelijän Ilkka Pentin esitys. Murteen käyttö on plussaa.

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti