Kajaanin Kirkkokuoro – Tule rohkeasti mukaan laulamaan!: marraskuuta 2021

Kirkkokuoron 65-vuotisjuhlassa esiteltiin kuoron historiaa kuvin ja sanoin. Historian esitti Raija Väyrynen. Kuvakoosteen teki Helena Pitkänen.

KAJAANIN KIRKKOKUORO 65 VUOTTA

14.9.1955 Kajaanin rukoushuoneessa kokoontui lähes 50 seurakuntalaista perustamaan kirkkokuoroa. Elettiin sodan jälkeistä Suomen udelleen rakentamisen ja kehittämisen aikaa, jolloin alettiin muotoilla seurakuntien uutta toimintakulttuuria leirikeskuksineen ja myös nuorille suuntautuvine työmuotoineen.

Takana olivat raskaat sotavuodet, joista oli Taivaan Isään turvautuen selvitty ja seurakunnissa oli selkeänä työnäky siitä, että kaikkia, myös maallikoita tarvitaan Jumalan valtakunnan työssä.

Ennen kirkkokuoron perustamista nuorten kuoro täytti ansiokkaasti seurakuntakuoron tehtävää vuosikausia. Myös kirkkokuorotoimintaa oli ollut aikaiseminakin vuosina epävirallisesti. Uusi kuoro perustettiin kanttori Erkki Tuomen tultua Kajaaniin.

Kuoron perustamiskokouksessa pastori Suikkari puhui kirkkokuoron tehtävästä seurakunnan palvelijana ja Erkki Tuomi totesi: Musiikissa asuu Jumala. Jo Luther oli vakuuttunut siitä, että soitto ja laulu on Jumalan meille antama ihmeellinen lahja, jonka välityksellä voidaan ehkä parhaiten julistaa sanomaa Jumalasta ja pelastuksesta.

Kirkkokuoro järjestäytyi. Laulunjohtajaksi valittiin kanttori Erkki Tuomi ja varajohtajaksi Antti Manner. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Viljo Heikkinen ja sihteeriksi Eevi salo.

Ensimmäisen kerran kuoro esiintyi 5.11.1955 pyhäinmiestenpäivän jumalanpalveluksessa, jossa laulettiin: Jeesus auta valvomahan.

Kuoron viralliseksi rekisteröitymispäiväksi tuli 18.11.1955 ja nimeksi Kajaanin kirkkokuoro ry.

Kuoron jäsenvahvuus oli aloitusvuonna 80 laulajaa ja ensimmäisenä täytenä vuotena eli 1956 peräti 83 laulajaa.

Vuonna 1956 kajaanilaislaulajia oli ensimmäisen kerran mukana Suomen kirkkomusiikkiliiton järjestämillä kirkkolaulujuhlilla Mikkelissä. Samana vuonna kuoro lauloi Kajaanin kirkon 60-vuotisjuhlassa Martti Helan Lauri Pohjanpään sanoihin säveltämän Isien kirkko- kantaatin, joka myös radioitiin.

Alkuvuosista lähtien kirkkokuorossa on haettu yhteistä säveltä muutenkin kuin musiikillisesti. Alettiin viettää yhteisiä pikkujouluja. Pikkujoulujen päivämääräksi vakiintui 5.12.

Kanttori Erkki Tuomi johti kuoroa vuodesta 1955 vuoteen 1970.

Kuoron historia- teoksessa jo edesmenneet sisarukset Elsa ja Alli Mustonen muistelevat Erkki Tuomen aikaa seuraavasti: Erkki Tuomi oli vaativa johtaja, joka oletti sitoutumista, kun tuli kuoroon. Harjoituksissa piti käydä säännöllisesti, samoin olla mukana esiintymisissä. Nyrkki saattoi hyvinkin paukahtaa pöytään, jos kuorolaiset hälisivät. Mutta toisaalta hänellä oli huumoria ja iloista jekkuilua, jotka tekivät yhdessäolosta mielenkiintoisen. Palautekin tuli säännöllisesti, haukkumisetkin mukavassa muodossa. Esimerkiksi Tuomi uhosi kerran Pyhän Pietarin hakevan taivaanportille vitsoja sopraanoille, kun laulu oli mennyt alakanttiin.

Erkki Tuomen ajoilta kirkkokuoron ohjelmistoon on jäänyt monia rakkaita hänen säveltämiään lauluja kuten Oi Herra tiesi ihmeellinen, Kaikki tähdet tuntee ja Hiljennä oi Herra.

Erkki Tuomen siirryttyä Musiikkiopiston palvelukseen kuoron johtajaksi tuli kanttori Risto Ainali, joka johti kuoroa vuosina 1970 - 1977. Kuorolaisia oli vuonna 1972 66, joista naisia 46. Kuorolaisten keski-ikä oli tuolloin tasan puoli vuosisataa.

Kuorolaiset olivat tehneet yhdessä matkoja jo alkutaipaleelta alkaen. Kirkkolaulujuhlien lisäksi matkustettiin esimerkiksi vuonna 1961 Norjaan.

Risto Ainalin aikaan matkoja tehtiin runsaasti. Vuonna 1971 matkustettiin Norjaan ja Ruotsiin. Vuonna 1973 kuoron matkakohteena oli Italia, missä Gardajärven maisemissa sijaitsevassa Limonen kaupungissa pysähdyttiin musiikkimies Verdin patsaan juurelle kameran ikuistettaviksi.

Vuonna 1975 kuoro juhli 20-vuotista laulutaivaltaan juhlakonsertin merkeissä. Tuolloin otettiin yhteinen valokuva kirkon alttaritaulun edessä. Juhlavuoden kunniaksi kuorolaisten matkakohteena oli Israel.

Seuraavana vuonna matkustettiin Rovaniemen laulujuhlille ja sieltä tullessa poikettiin Norjan puolella.

Risto Ainalin aikana kirkkokuorolla oli kaksi vahvistettua kvartettia, jotka kävivät laulamassa mm. sairaalassa ja vanhainkodeissa. Ainalin mielestä tärkeää oli jatkuva koulutus, joten kuorolaisille ruvettiin pitämään kuorokursseja, myös hän itse kehitteli taitojaan urkurina.

Vuonna 1977 kuoro sai uuden johtajan, kun Lauri Rajaniemi otti vastaan Kajaanin seurakunnan kanttorin viran. Samoihin aikoihin liityttiin Kainuun kirkkomusiikkipiiriin. Lauri Rajaniemen aikaan otettiin säännölliseen käyttöön kärsimysvesper ja adventtivesper Madetojan ja Maasalon säveltäminä. Adventtivesper laulettiin myös kirkkokuoron 25-vuotisjuhlassa vuonna 1980.

Erikoispiirteenä Lauri Rajaniemen aikana on Siionin virsien ja muiden herätysliikkeiden virsien mukaanotto kuoron ohjelmistoon. Erityisen rakas laulu Rajaniemelle oli virsikirjastammekin löytyvä rukoilevaisten virsi Jo mahtaisimme yötä ja päivääkin kiittää, eli virsi 345.

Kuoron johtokunta teki myös päätöksen äänenmuodostuksen opetuksen antamisesta kuorolaisille ja opettajaksi pyydettiin diplomilaulaja Pirjo Niemi. Samaa oppimishalua kuvastelee toimintakertomuksen kohta vuodelta 1984, jossa sanotaan: Uuden jumalanpalvelusoppaan sisällön kertomiseen pyydettiin pastori Petri Karttunen. Jumalanpalveluselämän uudistaminen vaikutti siihen, että kuoron ohjelmistosta harvenivat perinteiset laulut ja tilalle astuivat psalmit johdantovuorolauluina, hymnit, vuorovirret sekä esirukous- ja ehtoollislaulut. Uutena ohjelmistoon otettiin myös Taizen hiljaisuuden lauluja.

Retkeilyä jatkettiin mm. Gotlantiin ja Suomussalmelle, missä käytiin Ilmari Kiannon kotimuseossa Turjanlinnassa ja osallistuttiin Ämmänsaaren kesäteatterin esittämään oopperaan Punainen Viiva.

Kirkkokuoron 30 vuotisen toiminnan juhlapäivän kohokohdaksi vuonna 1985 muodostui jumalanpalvelus kirkossa. Kuoro sovelsi puhallinorkesterin säestyksellä Schubertin saksalainen messun sävelet ehtoollisjumalanpalveluksen liturgiaan.

80-luvun loppupuolella kuorossa oli mukana vielä kymmenen perustajajäsentä ja kuoron johtokunnan puheenjohtajana toimi Viljo Heikkinen, joka oli hoitanut tehtävää 33 vuotta.

vuonna 1989 johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Raija Väyrynen ja Viljo Heikkinen kutsuttiin samana vuonna kuoron kunniapuheenjohtajaksi.

Kesällä 1989 kuoro teki Inkeriin, Leningradin lähellä sijaitsevaan Puskinin kaupunkiin suuntautuvan matkan. Tuliaisina oli alboja sekä elintarvikkeita tuolle kirkkoherra Arvo Survon paimentamalle seurakunnalle.

Kuoro alkoi myös valmistautua ystävyysseurakuntamatkaan Unkariin Nyiregyhazaan. Matka toteutettiin kesällä 1991. Kuorolla oli matkan aikana kolme virallista esiintymistä. Lähellä Budapestiä Piliseban leirikeskuksen puukirkon vihkiäisissä laulettiin Soi kunniaksi luojan sekä suomeksi että unkariksi. Kuoro sai vierailla myös suomen suurlähetystössä. Nyiregyhazassa laulettiin sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa saksalaisesta messusta osan Pyhä sekä laulut Sua kohti Herrani ja Herraa hyvää kiittäkää. Konsertti pidettiin Kölcsen kirkossa. Kölche on pieni maaseurakunta silloisen Neuvostoliiton rajan läheisyydessä. 1500 asukkaan kylälle, jossa oli noin 300 luterilaista vierailu oli niin tärkeä tapahtuma, että sitä oli valmisteltu yli kirkkokuntarajojen. Kirkko oli ääriään myöten täynnä kuulijoita. Kuorolaisia jäi kantamaan pitkään pienen kölchen seurakunnan todella mahtava ja voimakas virren veisuu ja se uskonyhteys, jota seurakunnassa saimme kokea.

Vuonna 1995 kirkkokuoron täyttäessä 40 vuotta otettiin käyttöön uudet ammattikoululaisten suunnittelemat kuoropuvut. 40-vuotisjuhlassa laulettiin Antamo ja Erkki Tynin Juhlakantaatti.

vuonna 1996 Helena Pitkänen valittiin kuoron puheenjohtajaksi ja vuonna 1998 kanttori Päivi Rimpiläinen alkoi johtaa kuoroa.

1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kuoro on mukana aktiivisesti kirkkomusiikkipiirin harjoituksissa ja valtakunnallisilla kirkkomusiikkijuhlilla, kuten 1996 Tampereella ja 2006 Kuopiossa.

Adventin aikaan vuonna 2000 kuoro vieraili Vienan Karjalassa Tiiksassa ja Kostamuksessa laulamassa joululauluja ja Kalevalassa vierailtiin vuonna 2001

Keväällä 2005 kuoro alkoi valmistautua saman vuoden syksyllä äänitettävää CD:tä ja marraskuussa järjestettävää kuoron 50-vuotisjuhlakonserttia varten. Kuoron nuottimateriaalista oli valittu 20 laulua eri kuoronjohtajien aikakaudelta. Yhden viikonlopun ponnistelujen tuloksena kuoron onnistui äänittää 18 laulua. Kuoron johtajana oli kanttori Päivi Rimpiläinen, säestäjää Anne Tapionmäki ja äänitystekniikkaa hoiti Kyösti Karttunen. Äänityspaikkana oli Valon Kappeli Paltaniemellä

Kuoron 50-vuotiskuva on otettu Kajaanin kirkossa ja ohessa on myös konsertti-ohjelma

Vuonna 2006 kuorolaiset tekivät retken Turkuun ja Korppooseen. Samana vuonna oli myös Kuopion kirkkomusiikkijuhlat, joihin osallistui n. 8000 laulajaa.

Samana vuonna Päivi-kanttori vietti 50-vuotisjuhliaaan syyskuussa ja kuoro järjesti kanttorin kaappauksen.

Vuoden 2007 toiminnassa keskityttiin kuoron tärkeimpään tehtävään, kirkossa laulamiseen. Mieleen painuvin oli toukokuussa äitienpäivänä Kajaanin kirkosta koko Suomeen radioitu jumalanpalvelus. Kirkkomusiikkipiirin kuorokurssien lisäksi järjestettiin kuoron kurssi Lehtikankaalla ja yhdessä Kuhmon kirkkokuoron kanssa laulettiin kauneimpia hengellisiä lauluja sekä Kajaanissa että Kuhmossa.

Vuonna 2008 kirkkokuoro laski retkellään Lieksan Ruunaan kosken kirkkoveneellä ja kumiveneillä. 10.10 järjestettiin Linnantauksen seurakuntakeskuksessa kahvikonsertti, jossa otettiin käyttöön uudet, Eeva Ipatin suunnittelemat kuorohuivit.

vuonna 2009 tehtiin virkistysretki Nivalaan ja vietettiin Oulujärven seurakunnan 450-vuotisjuhlia Paltaniemen kuvakirkossa. Syksyllä joukko kirkkokuorolaisia ja Kajaanin lukion opiskelijoita matkusti Viroon, jonne lahjoitettiin kuoron entiset kuoropuvut. Kuoron puheenjohtajaksi valittiin Raija Väyrynen.

Vuonna 2010 järjestettiin Paaston ajan laulu- ja runotilaisuus sekä tehtiin kirkkokuoron ja Kajaanin Suomi-Puola-seuran matka Krakovaan, Czestchowaan ja Varsovaan. Kävimme myös Auschwitz-Birkenaun keskistysleirillä. Kuoro lauloi Czestchowan luterilaisessa kirkossa.

Vuonna 2010 kuoro täytti 55-vuotta. Juhlakonsertissa esitettiin Lasse Heikkilän Suomalainen Messu.

Suomalainen Messu tuli kuorolaisille hyvin tutuksi ja rakkaaksi, koska se esitettiin myös vuoden 2011 keväällä Kajaanin kirkossa, veisuuvestivaaleilla Ristijärvellä ja marraskuussa Pulkkilan kirkossa sekä vielä Raatihuoneen torilla kesällä 2015

Armas Maasalon adventtivesper laulettiin Linnan laulun kanssa Kajaanin pääkirkossa ja Vuolijoen kirkossa vuosina 2010,2011 ja 2012.

Kuoro teki 2010 luvulla useita koti- ja ulkomaan matkoja. Viroon ja Latviaan matkustettiin yhdessä lukiolaisten kanssa vuonna 2011. Vuonna 2012 vietettiin Kirkon musiikkijuhlia Jyväskylässä ja vuonna 2013 matkustettiin lukon opiskelijoiden kanssa Paavalin jalanjäljille Kreikkaan. Matkakohteita olivat mm. Korintti, Tessaloniki ja Filippi sekä Ateena, jossa vierailimme Merimieskirkon Ateenan toimipisteessä. Toinen Kreikan matka tehtiin 2014. Matka suuntautui Mykeneen, Olympiaan ja Petraan, josta matkustimme jälleen Ateenaan.

Kajaanissa järjestettiin useita yhteislaulutilaisuuksia ja Voice Massage terapeutti Anitta Ortju luennoi äänihieronnasta vuonna 2014.

Vuosi 2015 oli kuoron 60.toimintavuosi. Silloin järjestettiin monenlaisia tapahtumia. Kuoro jalkautui seurakuntalaisten joukkoon.

Mäntän taidemuseossa vierailtiin Kajaanin lukion opiskelijoiden kanssa, järjestettiin kirkkokuoron virsikävelytapahtuma Renforsin lenkin maastoon, suvivirren sunnuntain yhteislaulutilaisuus, sadonkorjuun myyjäiset ja kirkkokahvit, joiden jälkeen laulettiin virsiä vuoden 1938 virsikirjasta. Kuoro osallistui nenäpäivään laulamalla Prismassa.

Raatihuoneen torilla laulettiin Suomalainen messu ja Taiteiden yö- tapahtumassa opeteltiin Taizen lauluja. Joulukuussa vietettiin kuoron 60-vuotisjuhlaa laulamalla Linnantauksen kirkossa Weisuumessu eli toteutettiin kirkonmenot Ukko Paavon hengessä

Kuoro avasi myös oman blogin tiedottamista varten.

Vuonna 2016 järjestettiin useita virsikaraoketilaisuuksia, tehtiin kevätretki Kivesvaaran maisemiin ja toteutettiin ortodoksisen kirkkokuoron kanssa ekumeeninen messu jokimaisemissa.

Marraskuussa vietettiin Päivi-kanttorimme 60-vuotisjuhlia Kajaanin lukion tiloissa ikivihreän diplomin suorittamisen merkeissä.

Vuoden 2017 keväällä valmistauduttiin Kirkon musiikkijuhlille, jotka pidettiin toukokuussa Helsingissä. Kuoro järjesti karaoke- ja yhteislaulutilaisuuksia sekä toimi esilaulujana Hannu Taanilan virsilauluillassa. Koko kuoron voimin käytiin myös laulamassa hoivakoti Kajaanin Helmessä. Marraskuussa tehtiin teatteriretki Kuopioon Viulunsoittaja katolla esitykseen. Pikkujoulut järjestettiin Suomi 100-teemalla. Kuoroa johti syyskaudella kanttori Olli Kinnunen.

vuonna 2018 järjestettiin paaston aikana Iltamusiikkitilaisuus Ristin äärellä, käytiin Kajaanin teatterissa katsomassa Hiekkahentuset- näytelmää, osallistuttiin puistomessuun, järjestettiin kirkkomusiikkipäivän avoimet kuoroharjoitukset ja psalmi-ilta sekä tehtiin teatteriretki Kuopioon Äidinmaa- musikaalia katsomaan.

Vuoden 2019 merkittäviä tapahtumia olivat mm. ystävänpäivän yhteislaulutilaisuus, Merimieslähetyksen valtakunnallinen juhlamessu, kuorolaisemme Hilkka Rusasen syntymäpäivämessu sekä kirkkomusiikkipäivän yhteislaulutilaisuus. Kuoro järjesti myös yhteisen leiri- ja virkistyspäivän Joutenlammella. Päivän aikana opittiin äänenmuodostukseen liittyviä asioita ja erityisesti opeteltiin rytmiin liittyviä asioita. Niitä tarvittiin, kun harjoiteltiin Pekka Simojoen lauluja vuoden 2020 kuoron 65-vuotispäivä messua varten. Kurssin opettajina toimivat Olli Kinnunen ja Annuleena Ikäheimo.

Maaliskuussa 2020 vietettiin kanttori Päivi Rimpiläisen eläkkeelle siirtymisen merkeissä messua Lehtikankaalla. Messussa laulettiin Päivin kanssa toteutettuja lauluja kuten virsikirjan lisävihkon virsi: Ole kiitetty, Löytyn Viimeisen laulun vielä laulan ja Suomalaisen messun Viimeiset veneet. Teimme Päiville lahjaksi tilkkutäkin ja siihen sopivan laulun mukaillen Jaakko Löytyn tunnettua laulua tilkkutäkki.

Vuoden 2020 suunniteltuja tapahtumia ei voitu toteuttaa korona- viruksen takia kuorotoiminnan loputtua maaliskuussa. Syksyllä kuitenkin aloitimme toimintamme ja saimme viettää kuoron 65-vuotisjuhlaa jumalanpalveluksen ja yhteislaulutilaisuuden merkeissä, tosin matalammalla profiililla kuin olimme aikoneet. Esimerkiksi 65 vuotisjuhla Joutenlammella jäi Koronan takia pitämättä. Pekka Simojoen lauluja ehdimme kuitenkin harjoitella ja laulaa jumalanpalveluksissa ja yhteislaulutilaisuudessa.

Simojoen laulujen rytmiikkaan tottuminen on vaatinut kuorolaisilta uuden oppimiskykyä ja Olli- kanttorilta monta, monta opetustuokiota. Erityisesti rytmiä opeteltiin Pekka Simojoen Luvattu maa- laulun avulla.

Luvattu maa-ajatus myös kiehtoo mieltäni. Israelilaisilla oli oma luvattu maa, mutta historian aikana tuo luvatun maan idea on tullut rakkaaksi eri aikakausina eri paikoissa. Puhutaan kontekstuaalisesta teologiasta, jossa kristillinen sanoma saa uuden tulkinnan niiden ihmisten mukaan, joita sanoma koskettaa.

Esimerkiksi gospel musiikissa musta väestö Amerikassa on tulkinnut luvatun maan vapaudeksi toteuttaa omaa unelmaansa vapaudesta uudessa kotimaassa.

Minulle luvattu maa tässä vuosijuhlassa viestii siitä, että on arvokasta, että meillä on vanhaa, hienoa musiikkiperinnettä, jota saamme laulaa ja toteuttaa ammattitaitoisten kanttoreiden kanssa, mutta samalla maailma ympärillämme uudistuu ja ehkä välillä sävelmienkin tulee olla sellaisia, että ne tavoittavat helpommin tämän ajan ihmiset.

Koko kuoron toiminnan ajan kuoro on muodostanut ikään kuin ison perheen. Kuorossa on vietetty yhteisiä pikkujouluja, merkkipäiviä, on juhlittu häitä ja myös saateltu iäisyysmatkalle kuoroystäviä, joita myös lämmöllä muistelemme.

Tärkeää kuoron toiminnan kannalta on ollut toimiminen Kainuun kirkkomusiikkipiirissä, joka on järjestänyt lukuisia kuorokursseja. Myös vuosittain toistuvat myyjäiset ovat antaneet kuorossa erilaisia toiminnan mahdollisuuksia. Toimijoita tarvittiin myös silloin kun kuoron nuotistoa järjestettiin, erityisesti Linnantaukseen muuton aikana.

Kuoron johtokunnassa toimiminen on puolestaan ollut hyvää kasvatusta järjestötoimintaan ja tässä onkin mahdollisuus myös kiittää teitä, jotka eri aikoina olette olleet antamassa oman panoksenne kuoron suunnittelu- ja toimintakulttuuriin. Kiitos kaikille johtokunnan jäsenille!

Me kuorolaiset olemme etuoikeutettua väkeä, kun saamme laulaa yhdessä virsiä ja hengellisiä lauluja. Kuoroharjoitusten jälkeen laulut jäävät soimaan mieleen viikon varrelle ja laulujen sanat antavat voimaa arkipäivän välillä niin raskaiden töiden ja tilanteiden keskellä.

Kajaanin kirkkokuoro on itsenäinen rekisteröity yhdistys, mutta ennen kaikkea me olemme tärkeä osa Kajaanin seurakuntaa ja toteutamme seurakunnan meille uskomaa palvelutehtävää.

Palvelutehtävässä uskollisesti toimimisesta haluamme myös tänään palkita muutamia kuorolaisiamme ansiomerkein.

Raija Väyrynen